Huonosti käyttäytyvät koirat

Nyt kävi niin, että emännän mitta tuli täyteen koirien sähläämistä, riekkumista ja komentelua. Pistin viimeiset rahani Koiran korjauskirjaan ja tutustuin Pertti Vilanderin oppeihin - kaikkea muuta onkin jo kokeiltu.

Tavasin opusta aikani ja totesin että voisi toimia meillä mutta ei onnistu ilman kouluttajan apua, sillä tiedän, että tuo Neiti-koira huijaa ja vedättää meitä 6-0. Niinpä ryhdyin kouluttajan etsintään ja kun löytyi, auton nokka kohti Etelä-Suomea ja koirat testiin ja minä ja isäntä oppia saamaan.

Isäntä ei ollut aluksi mitenkään innostunut, mutta pikkuhiljaa sekin kai myönsi itselleen että ongelmakoiria meillä on ja suostui mukaan projektiin. Viimeistään kouluttajan juttusilla sitten isännän pääkin kääntyi ja nyt alkaa meillä sitten "koirien kurileiri".

Kouluttaja testasi nuo meidän koiruudet ja se oli kannustavaa kuultavaa. Ihan niin kuin arvelinkin, Neiti on kova koira, jolla on terve hermorakenne ja hyvä toimintakyky. Siis kova luu kouluttaa, mutta toisaalta toivoakseni kaiken vaivan arvoinen.

Herra-koira puolestaan on pehmeämpi tapaus ja tällä hetkellä stressaantunut, mutta kehityskelpoinen lauman alimmainen. Parasta oli se, että molemmat koirat ovat loistavia lasten kanssa. Eli kannattaa siis vielä yrittää.

Tänne blogiin ajattelin kirjailla meidän kurileirin edistymistä ihan omaksi iloksi, ehkä joidenkin muidenkin iloksi ja myös sitten mahdollisia omia mokia jäljittääkseni.

Mutta nyt pitää kiitää, palataan asiaan.